TEERIALHO, T., Hiljainen kevät

Hanna on nuori äiti, vaimo ja ennen kaikkea nainen, jonka kuulo heikkenee. On kenties viimeinen kevät, jolloin hän vielä kuulee linnut. Hän viettää jo kolmatta välivuottaan opinnoista yliopistolta. Elantoa hän hankkii pakkaamalla leluja lelutehtaalla Satakunnassa. Arki kolmivuotiaan pojan ja puolison kanssa soljuu, mutta miehen välinpitämättömyys alkaa käydä voimille. Työtoverit ovat tukena ja kevät saapuu, ensin vähitellen, sitten kaikella arktisen kevätmuuton voimalla. Se tuo helpotusta, mutta nostaa sitä kipeämmin esiin tarpeen selviytyä tulevista muutoksista, tulevista ratkaisuista. MItä isompia ratkaisuja, sitä kipeämpiä ne ovat. Hiljainen kevät on psykologisesti vaikuttava ja eheyttävä kuvaus kasvusta ja itsensä löytämisestä. Romaani antaa äänen hiljaisille ihmisille, sellaisessa elämän taitekohdassa, jossa kaikki perusta on luotava uudelleen.