PYKÄLÄ, J., Suomalainen asekauppa

Kansainväliset asemarkkinat ovat globaalia toimintaa, jossa Suomi on yksi maa muiden joukossa. Armeija osti kranaatteja Singaporesta ja täältä tunnettujen asesalakuljettajien laiva jatkoi matkaansa Kolumbiaan. Patrialla oli rypäleaseiden kehitysohjelma yhdessä espanjalaisen asetehtaan kanssa ja sieltä samoja ammuksia kävi ostamassa Muammar Gaddafi. Kirja on perusteos, joka kertoo suomalaisesta asekaupasta niin politiikan, talouden ja maanpuolustuksen kuin asevalvonnan näkökulmista. Se paljastaa väärinkäytöksiä, mutta pyrkii myös selittämään miksi ongelmiin ei ole puututtu. Suomen asekauppaa ei ole tutkittu lainkaan lähes 20 vuoteen. Sinä aikana suomalaiset aseyritykset ovat siirtyneet kansainväliseen omistukseen ja yhä suurempi osa asekaupasta on korkeaa turvallisuusteknologiaa myyvää globaalia yritystoimintaa.Kansainvälisen asekaupan ongelmakohtiin on yritetty puuttua, mutta suurvallat ovat vesittäneet pyrkimykset vedoten omiin etuihinsa. Suomi esiintyy rauhanvälittäjänä, mutta kieltäytyi omiin etuihinsa vedoten edistämästä kansainvälistä humanitaarista oikeutta maailman pyrkiessä eroon henkilömiinoista ja ydinaseista, suomalaiset pankit ja eläkevakuutusyhtiöt aina kirkkoa myöten, sijoittivat niihin voittojen toivossa. Suomalaiset aseyritykset eivät nekään ole olleet viattomia sivustakatsojia. Vaisala myi sotasäähavaintoteknologiaansa Irakin ja Iranin sodassa molemmille osapuolille ja nyt se kauppaa sitä Intialle ja Pakistanille. Kauppoja varmistetaan maksamalla lahjuksia ja siitä mistä Sisu aloitti, Patria ja Stena jatkoivat.